Ilmava kukkakimppu
Slow Flowers päivän kunniaksi päätin tehdä ihanan ja llmavan kukkakimpun kotimaisista lähikukista. Tänään Slow Flowers päivänä useat kotimaiset leikkokukkaviljelijät avaavat tilansa ovet kaikille ihasteltavaksi! Tsekkaa lisää Slow Flowers Finlandin sivuilta!
LISÄÄ ILMAA!
Tuon lausahduksen kuulevat ainakin floristiikan opiskelijat suustani usein kun teemme kukkakimppuja koulussa. Toinen legendaarinen lausahdus tässä yhteydessä on myös “Ilma ei maksa mitään”.
Näillä ilmaisuilla haetaan arvatenkin ilmavuutta kukkakimppuihin. Tuon ilmavuuden aikaansaaminen floristiikan opintojen alkutaipaleella onkin sellainen vähän hankala juttu. Aluksi kukkakimpuista tuppaa tulemaan suht tiiviitä ja kukkaset kimppuharjoituksissa tuppaavat olemaan ns. “poski poskea vasten” vähän liiaksi ja jopa rutistuneina.
Näin floristien opena olen vahvasti sitä mieltä, että kun taitaa ilmavan kauniin kukkakimpun teon osaa varmasti tehdä myös tiukkoja muotoon sidottuja tiiviitä kukkakimppuja.
Niin ja onhan niittymäiset ja villinoloiset kimput nyt kovin trendikkäitäkin!
Ilmavaan kukkakimppuun tarvittavat materiaalit ovat kotimaisia lähikukkia
Päätinpä sitten näyttää teille oivan kikan ilmavan kukkakimpun tekemiseen näin kesällä.
Me floristit usein käytämme kimpuissa jotain kiilaavaa materiaalia tuon ilman saavuttamisesksi. Se kiila on yleensä jotain pikkuista ja pörheää vihreää. Tällä kuitenkin saa kimpun aika nopsasti tukkoon ja ilmavuuden tiehensä.
Tässä kimpussa käytämme luonnon omaa rakennelmaa kimpun keskellä tuon ilmavuuden saavuttamiseksi.
Asetan ensimmäiseksi kukkakimpun sisälle, vähän matalammalle kuin kukat, pari suurehkoa karhunputken (Angelica sylvestris) kukintoa. Näin saan kukille ns. asettlupohjan, jonka lävitse asettelen kukat. Tällä tavoin ilmavuus syntyy ikäänkuin itsestään.
Karhunputket kukkakimpun alaosassa tuo lisää ilmavuutta kukkakimppuun
Ilmavassa kukkakimpussa kaikki kukat näkyvät ja pääsevät oikeuksiinsa
Karhunputkien jälkeen asettelen kukat haluamallani tavalla, villisti ja puutarhamaisesti. Käytänhän kimpussani lähellä viljeltyjä kotimaisia kukkia (Keuda Saaren tarhurit), niin tuo villiys ja puutarhamaisuus sopii mainiosti kimpun teemaksi. Lisäksi käytän myös karhunputken pienempiä kukintoja kimpun yläosassa, jotta kimpun ylä- ja alaosa yhdistyvät toisiinsa.
Asettaessani kukkia kimppuun pidän huolen siitä, että varret kiertävät samansuuntaisesti ns. spiraalissa. Näin saan aikaiseksi kapean sidoskohdan kimpulle ja kukat pysyvät asetelluilla paikoillaan.
Varret spiraalissa ja kapea sidoskohta
Kukkien ja kasvien ollessa paikoillaan sidon kukkakimpun varret tiukasti juuttinarulla, vaurioittamatta kukkien varsia. Viimeiseksi siistin sidoskohdan alle tulevat varret ja viistän jokaiselle kukalle pitkän imupinnan.
Tämän jälkeen kimppu on valmis maljakkoon!
Valmis lähikukkakimppu puutarhapöydällä omenapuiden alla
Kokeilehan sinäkin! Nyt on kotimaisten leikkokukkien sesonki, puutarhasta ja luonnosta löytää myös kaikkea ihanaa!
Heitän samalla some-haasteen!
Postaa tekemäsi kukkakimppu someen ja lisää postaukseen #kukkimonkukkablogi niin näen mitä kaikkea ihanaa te olette tehneet :)
Iloisin kukkaisin terkkusin
Kukkimon Tiina
